Pepita Ruutu tarjoilee väripalaa, josta saa voimaa kestää arjen harmautta. Välillä pitää olla väriä! Maistiaisia kodin sisustuksesta, naivistisesta taiteesta ja värikkäästä elämästä. Väripalalla saa leikkiä.

sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Pääsiäisen askaretta


Väriä välipalan pintaan! 7-vuotiaan munanmaalaus oli tarkkaa hommaa, hän ei halunnut munata. Värikästä pääsiäistä kaikille!

lauantai 1. huhtikuuta 2017

Meillä kotona?

Bad hair day, akryyli 2016


Silloin kun on itsellä huonon tukan päivä, voi sukeltaa fantasiamaailmaan. Sisustuslehtien siistit kodit voimauttavat jollain oudolla tavalla, harovat sitä omaakin päätä seesteisemmäksi. Pepita nauttii erityisesti sellaisten kotien ihmettelystä, jossa on paljon tavaraa, mutta tavarat ovat harmonisesti esillä.

Jotkut kodit ovat täydellisyydessään kuin suurta aprillipilaa, joissakin näkyy elämän jäljet.

Tässä linkissä yksi poiminta, josta näkee, miltä meillakotona.fi voi näyttää.

torstai 16. maaliskuuta 2017

Vakavasti otettava

Vakavasti otettava koomikko, akryyli 2017

Pepita vei sunnuntaina Iittalan naivistinäyttelyä varten kaksi maalausta maistiaisiksi. Toinen niistä oli kuvassa näkyvä maalaus Vakavasti otettava koomikko.

Pepita on pohtinut TV:n Putous-ohjelmaa katsellessaan, mistä hyvät koomikot on tehty. Ollakseen vakavasti otettava koomikon on elettävä rooliaan, luotava tarinaa, ei vain kahlattava sketsistä toiseen. Älyttömältä näyttävään menoon tarvitaan älyä.

Naivistit Iittalaan -näyttelyyn tulevien maalausten väriskaala on vakavoitunut. Harmaa on tullut! Pepitan arki ei kuitenkaan ole kovin harmaata. Ehkä harmaa tulee aivosoluista. Ainakin ajattelu taiteen äärellä on aiheuttanut ensimmäiset harmaat hiukset.

keskiviikko 8. maaliskuuta 2017

Maailman kuuluisin nainen

Hymy, akryyli 2017

Näin naistenpäivän iltana Pepita julkaisee ehkä maailman kuuluisimman naisen muotokuvan. Maalaus on samalla Pepitan ensimmäinen tänä vuonna valmistunut maalaus.

sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Aapisnostalgiaa


Pepita löysi vanhan aapisensa tamperelaiselta Tarina-kirpputorilta, 1,5 €. Aapiskukko-aapisen kuvitus on Tini Sauvon. Kirjan avaaminen aiheutti nostalgia-aallon. Tuossa taas Heikki-jänis ja Simo-siili! Anni ja Esa!

Kuvien katsominen ja kirjainten tavaaminen toi jännän turvallisuuden tunteen. Tunne tuli suoraan ekaluokan alusta — se oli tunnetta siitä, että nyt on rauha opetella. Uudet asiat olivat esillä selkeästi, mutta tarjosivat juuri sopivasti haastetta. Pepitahan ei osannut lukea kouluun mennessään. Sauvon seesteinen ja ihanan arkinen puukynäkuvitus teki vaikutuksen Pepitaan jo 33 vuotta sitten.

Tuleva ekaluokkalainen tarttui kirjaan innoissaan ja lukikin jo vähän, esikoinenkin silmäili uteliaana. Kirjan alkupuoli on pelkillä suuraakkosilla, joka aiheutti hämmennystä Pepitan lapsissa. Nykyään aloitetaan suoraan isoilla ja pienillä kirjaimilla.

Kirja saa nyt luvan toimia kotona luettavana eskarikirjana, ennen koulun aloitusta!

keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Ahdistus aisoihin!


Pepita muistaa vieläkin ala-asteen maamyyräesitelmänsä. Miten hirveää oli mennä luokan eteen! Teki mieli kaivautua maan alle, kun kalvolle piirretty myyrä meni piirtoheittimeen väärin päin. Pelot on kuitenkin voitettu, sillä nykyään Pepita on luokan edessä mielellään.

Sosiaalisten tilanteiden pelko on yksi niistä ahdistuksista, joita käsitellään aivan upouudessa kirjassa Ahdistus aisoihin  Lasten ahdistuneisuuden fokusoitu kognitiivinen hoito, jonka ovat kirjoittaneet Inkeri Eskonen, Mari Levander ja Minna Roine. Kirjan on kustantanut Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy. Kirjassa on omat osionsa terapeutille, lapselle ja vanhemmalle. Pepita sukelsi lapsuutensa jännittäviin hetkiin tehdessään kirjaan kuvia.

Pepitan lempikuva kirjassa on kuva, jossa kirjan pelkäävä hahmo pitää esitelmää yleisön edessä. Kun oikein ahdistaa, esitelmä alkaa tuntua vessapaperilta ja yleisö sarvipäiltä. Oma paperi tuntuu kuuluvan pönttöön. Hauras ketju voi katketa koska vain.

maanantai 6. helmikuuta 2017

Synttärinaksuja


7-vuotias sai kavereiltaan lahjaksi paljon askartelutarvikkeita. Eräästä paketista ilmestyi värikkäitä naksuja, joita ei ole tarkoitus syödä muuta kuin silmillään.

Naksuja voi kostuttamalla liittää yhteen ja niistä voi rakentaa hahmoja. Vinkkilehtinen oli pullollaan mitä monimutkaisempia ehdotuksia, mutta Pepita kannusti tytärtä kokeilemaan vaan ihan omasta päästä. Niin syntyi prinsessa ja hänen pieni koiransa.