Pepita Ruutu tarjoilee väripalaa, josta saa voimaa kestää arjen harmautta. Välillä pitää olla väriä! Maistiaisia kodin sisustuksesta, naivistisesta taiteesta ja värikkäästä elämästä. Väripalalla saa leikkiä.

torstai 23. huhtikuuta 2015

Kauas eläimet karkaavat

Viimeisen taistelun jälkeen, akryyli 2015



Pian on aika pakata kolme maalausta tuhteihin kääreisiin matkaamaan Puolaan, naivistisen taiteen festivaalille. Pepita on kiinnostunut hollantilaisen Jan van Eyckin maalauksista miltei 600 vuoden takaa. Kaikki kolme Puolaan lähtevää maalausta ovatkin muunnelmia tämän taiteilijan teoksista. 

Juuri nyt Pepita voisi kääriä päähänsä turbaanin tekemättömien töiden listasta. Kyse ei ole siitä, että pyyhe olisi heitetty kehään, vaan siitä, että lapsiperheen arkikamppailu nyt vaan on ehtymätön luonnonvara.

Pepitan osalta Facebook on vielä valloittamatta. Sen sijaan Pepitan eläimet karkaavat sinne joskus. Tällainenkin postaus löytyi pari päivää sitten. Sen sai tosin huomata, että nimeä ei ole tarpeeksi. Yksi kirjain puuttuu.

torstai 16. huhtikuuta 2015

Pepita sai Adventure-palkinnon!


Eilen jaettiin Raumalla Pertsa ja Kilu -päivillä Laivakello- ja Adventure-palkinnot. Loistava sanataituri, kirjailija Hannele Huovi palkittiin Laivakello-palkinnolla. Pertsa ja Kilu -päiviä järjestää Väinö Riikkilä -seura. 

Kuvittajalle myönnettävä Adventure-palkinto annettiin Pepitalle! Palkinnon perusteluissa lukee mm. seuraava, tuhti lause: "Adventure-palkinnon saajan kuvituksissa näkyy rakkaus lapsiin, halu ymmärtää lasten maailmaa ja asettua lapsen asemaan niin, että vaikeat aiheetkin on kuvattu lapsilähtöisesti ja lasta ymmärtäen. Näin lapsi saa vapauden kasvaa haluamallaan tavalla ja haluamassaan tahdissa."

Lisää palkinnosta vaikkapa Lastenkirjahyllystä

Tämä Adventure-uutinen ei siis ole uutisankka. Ankat kylläkin piristivät Pepitan päivää synnyinkaupungin Forssan kirpputoreilla tänään. Suloiset vesilinnut löytyivät kahdelta eri kirpputorilta, yhteensä 8 eurolla. Ankkojen sisälle voi varastoida aarteita. Toisella ankalla oli mukanaan pikkuinen, rakkaudenvärinen lapsiankka.

Adventure-palkinnon jälkeen on aika purjehtia kohti uusia seikkailuja.

maanantai 6. huhtikuuta 2015

Yllätys yllätys!


Yllätysmunien kotiin salakujettama muovitilpehööri ei ole juurikaan kiehtonut Pepitaa. Tänä pääsiäisenä munista on kuitenkin alkanut löytyä hauskoja, muototajua haastavia kääntöhahmoja. Sammakko, joka on toisin päin hirvenpää! Pingviini, joka on toisin päin sarvikuononpää! Ja kun muistelee takavuosien iloisia löytöjä, tulee mieleen tonttu, joka on toisin päin krokotiili! Netin uumenista löytyi tieto, että tuo tonttukroko on Kinderin yllätys vuodelta 1999. Hahmon lumovoimasta todistaa se, että tuo tonttukroko löytyi edelleen Pepitan laatikosta. Pikkuhahmon vuolukiviveistosta muistuttava ulkonäkö poikkeaa edukseen tavallisesta yllätyskrääsästä.


Tällaisten silmänkääntötemppujen kehittäminen ei varmasti ole helppoa, mutta taatusti palkitsevaa. Näin pääsiäisen kunniaksi Pepita kaivaa esiin itsetekemänsä kääntökuvan pupusta, joka riisuu päähineensä ja pukee housut käden käänteessä. Kuva on kirjasta Makin makiikkaa (Lasten Keskus 2007).

Vaikka yhdenkin kääntökuvan keksiminen on haastavaa, on kuitenkin olemassa kokonaisia kääntökuvakirjojakin, esimerkiksi Satu Kontisen Hupskeikkaa (WSOY 2010). Kääntökuvien kiehtovuus lienee pelkistämisessä. Joka elementillä on oltava kaksi uskottavaa roolia.

Munien löydöt ajoivat Pepitan etsimään tietoa yllätysfiguurikulttuurista netistä. Radio Novan helmikuisesta nettijutusta löytyy kurkistus Kinder-hahmojen keräilyyn. Pepita huomaa, että Kinder-yllätysten keräily ei ole enää leikin asia. Vanha yllätys voi olla aarre. Ruotsalaisen keräilijän sivustolta löytyy noita kauniita 1990-luvun lopun vuolukivimäisiä kääntöhahmoja lisääkin. Pepita ei niin välitä, kertyykö yllätyshahmoille aikojen saatossa keräilyarvoa vai ei. Kääntöhahmot pääsevät Pepitan taidekasvatusvälineistöön. 

Suurin yllätys on, että, että pienestä munasta voi saada tuhdin oivalluksen.

keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Suuri löytö!

Tuhtikuun kunniaksi Pepita julkaisee kuvan suurimmasta matkamuistostaan. Kolmimetrinen puu tarttui mukaan viime elokuussa, kun Pepita shoppaili Tukholman kirpputoreilla.

Millaisia tuhteja löytöjä lukijat ovat tehneet?